Padasjoen kunnan Säästöpankki perustettiin vuonna 1902. Siitä kasvoi maakunnallinen Helmi Säästöpankki, joka aloitti toimintansa vuonna 2007. Sen pääomistajaksi syntyi Padasjoen Säästöpankkisäätiö.
Padasjoen Säästäpankista Helmi-säästöpankiksi 1902-2022.
Suomen 242. säästöpankki Padasjoen kunnan Säästöpankki aloitti toimintansa 21. kesäkuuta. Ensimmäisenä aukiolopäivänä ei asiakkaita ”Pappilan kamarissa” vielä näkynyt.
Padasjoen kunnan Säästöpankki muutti uuteen nuorisoseurantalo Ahjolaan. Ahjolassa oli holvi ja ”telefooni”, jota myös yleisö sai käyttää. Pankki oli nyt avoinna joka lauantai.
Pankki muutti omaan, Ida Weckmanilta ostettuun taloon ja oli avoinna heinäkuusta alkaen joka arkipäivä. Virallisesta pankinnimestä pudotettiin ”kunnan” pois kotoisampaan versioon.
Kyösti Salojärvi valittiin Padasjoen Säästöpankin kamreeriksi. Salojärven säästöpankkiura kesti eläkkeelle jäämiseen vuoteen 1949 saakka, viimeiset kymmenen vuotta pankinjohtajana.
”Säästäväisyyspäivän tunnus on: Kaikki säästämään! Alkakaa jo tänään!” Padasjoella vietettiin säästäväisyyspäivää Ahjolassa totuttuun tapaan lokakuun viimeisellä viikolla.
Pankin hallitus päätti pysäyttää lainanannon lokakuussa poliittisen tilanteen kiristymisen johdosta Neuvostoliiton kanssa.
Padasjoen Säästöpankin hallintoon nousi ensimmäinen nainen, emäntä Kyllikki Tanhuanpää valittiin hallituksen varajäseneksi.
Padasjoen Säästöpankin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Lauri Kopposela.
Säästöpankille valmistui uusi ajanmukainen toimitalo Keskuskadun varrelle.
Keijo R. Siltala valittiin Padasjoen Säästöpankin toimitusjohtajaksi.
Pankki siirtyi ATK-järjestelmään.
Säästöpankin kolmenkymmenenkuuden isännän joukossa oli jo yhteensä neljä naista eli kaksi emäntää, yksi kätilö ja yksi terveyssisar.
Pankki teki ottolainauksen Suomen ennätyksen 40 %:n nousullaan. Pankki menestyi parhaiten koko maan säästöpankeista.
Pankilla on vuoden aikana tilitapahtumia 170 000, talletustilejä 5 200. Padasjoen asiakasmäärä oli noin 4 800.
Padasjoen Säästöpankin pankkiauto aloitti liikennöintinsä.
Säästöpankki avasi paikkakunnan ensimmäisen Pikapankin.
Keskuspankki SKOP joutui laman seurauksesta valtion haltuun ja osa säästöpankeista yhdistyi Suomen Säästöpankiksi. Padasjoen Säästöpankki pysytteli itsenäisenä. Esko Kolli valittiin Padasjoen Säästöpankin uudeksi toimitusjohtajaksi.
Padasjoen Säästöpankin Lahden konttori avattiin Vapaudenkatu 6:een.
Padasjoen Säästöpankin Heinolan konttori avattiin Torikatu 6:een.
Padasjoen K-Marketin yhteyteen avattiin Säästöpankin palvelupiste.
Padasjoen Säästöpankin Lahden konttori avattiin uusissa tiloissa (entinen Suomen Pankin pankkitalo) Torikadulla, Hollolan konttori avattiinKeskuskatu 11:een ja Nastolan konttori avattiin Muurarintie 2:een.
Lahden Mukkulan konttori avattiin helmikuussa. Padasjoen Säästöpankin asiakasmäärä ylitti 20 000 rajan.
105 vuotta sitten perustetun Padasjoen Säästöpankin liiketoiminta siirtyi 2. huhtikuuta vasta perustetulle Helmi Säästöpankki Oy:lle. Osakekannan omistava Padasjoen Säästöpankkisäätiö ryhtyi tukemaan paikkakunnan kehittämistä vuosittaisilla avustuksilla.
Säästöpankin isännät kokouskuvassa 1900-luvun alkupuolella Ahjolassa, jossa oli sähkövalokin – jota tosin ei juurikaan tarvittu. Säästöpankin toiminta kasvoi tasaista vauhtia aina 1930-luvun loppuun saakka.
Leskirouva Ida Weckman tarjoutui vuokraamaan tilaongelmista kärsivälle Säästöpankille tilat. Leskirouvan talo oli sopivasti paremmalla liikepaikallakin kirkonkylän keskustassa.
Lakimies, valtiopäiväedustaja, liikemies Karl Fieandt oli säästöpankin isännistön ensimmäinen esimies eli puheenjohtaja. Hän toimi pankin hallituksen puheenjohtajana lähes 40 vuotta.
Sodan ja sen seurausten vuoksi valtio tarvitsi rahaa. Myös Padasjoen Säästöpankki osallistui jälleenrakennukseen sijoittamalla rahojaan ”isänmaan lainan” obligaatioihin vuonna 1942.
Uusi Padasjoen Säästöpankin konttori avattiin Keskustielle lokakuun 26. päivänä 1953. ”Toivottavasti tässä arvokkaassa pankkihuoneistossa voidaan entistä paremmin palvella asiakkaita ja vaikuttaa kehittävästi pankin toimintaan.”
Säästöpankin henkilökuntaa 1950-luvun lopulla: Kyllikki Tanhuanpää, Lauri Kopposela, Ernst Creutz, Väinö Helleri, Valfrid Heistola, Armas Häkkä, Aino Hilli ja Aarne Tulppala.
Pankkisalin tunnelmaa viisitoista minuuttia ennen työpäivän päättymistä kesällä 1968. Taustalla puuhaa pankinjohtaja Keijo Siltala.
Vuosina 1969-1972 käytössä ollut säästöpankin asuntomainos. Pankin pääpyrkimyksenä oli saada yksityisiä kansalaisia pankin asiakkaiksi.
Kesäkuussa 1980 Padasjoen Säästöpankki otti käyttöön pankkiauton. Mersu-pienbussi lähti kiertämään koko pitäjän aluetta aikataulun mukaan kaikkina pankkipalvelupäivinä.
1990-luvulla Padasjoen Säästöpankki oli ratkaisevan valinnan edessä: valitako valtakunnallinen säästöpankkiryhmä vai pysytelläkö isäntänä omassa talossaan.
Padasjoen Säästöpankki sai omat kotisivut vuonna 2000. Kotisivut olivat tuolloin vielä perin harvinaisia pienemmillä pankeilla. Uusi sivuja tarkastelemassa Aila Snellman (vas.), Sari Jukkala ja Marketta Mäkiniemi.
Helmi Säästöpankin virallista avajaisseremoniaa 2.4.2007 suoritti Padasjoen Säästöpankkisäätiön valtuuskunnan pj. Antti Räsänen (vas.), toimitusjohtaja Esko Kolli, Lahden kaupunginvaltuuston pj, kansanedustaja Ilkka Viljanen, hallituksen pj. Tapio Hopsu ja Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Markku Ruutu.